Jos sait varoituksen liian suuresta tärkkelysmäärästä rehuannoksessa, tulisi Sinun jakaa väkirehut ja viljat tasaisesti suunniteltuihin ruokintakertoihin ja lisätä tarvittaessa ruokintakertoja. Voit myös yrittää korvata osan väkirehusta hyvälaatuisella karkearehulla (heinä, säilöheinä) tai melassileikkeellä. Voit alta lukea enemmän tärkkelyksestä ja tärkkelyksen sulatuksesta.
Tärkkelys on hiilihydraatti, jota on kasvien siemenissä ja juurissa, kuten viljoissa ja perunassa. Se on tärkeä energiavarasto kasville. Tärkkelystä voi verrata eläinten energiavarastona käyttämään rasvaan. Tärkkelys on viljan jyvän energiarikkain osa. Kauran ja ohran tärkkelyspitoisuus on noin 500 g per kg (50% painosta). Ohrassa on hieman enemmän tärkkelystä kuin kaurassa.
Mahdollisimman suuri osa tärkkelyksestä tulisi sulaa ja imeytyä ohutsuolesta. Tärkkelys, joka ei imeydy ohutsuolesta, kulkeutuu umpisuoleen. Hevosen umpisuoli on hyvin suurikokoinen. Umpisuolessa tärkkelys saattaa johtaa mikrobiston epätasapainoon, pH:n laskuun ja heikentää kuidun sulatusta.
Tärkkelyksen kemiallinen ja fysikaalinen rakenne vaihtelee eri viljalajien välillä. Kauran tärkkelys on helpommin sulavaa kuin ohran tai maissin tärkkelys. Tällä on käytännön merkitystä hevosen ruokinnassa, sillä hevonen pystyy sulattamaan ohutsuolessa enemmän kauran tärkkelystä kuin muiden viljalajien tärkkelystä. Kun ohraa ja maissia käsitellään paineella ja lämmöllä, kuten tyypillisissä teollisissa rehunvalmistusprosesseissa, tulee tärkkelyksestä tulee helpommin sulavaa ja se käyttäytyy ruuansulatuskanavassa enemmän kauran tärkkelyksen tavoin.
Ohutsuolessa muodostuu glukoosia useiden entsyymien pilkkoessa tärkkelystä ja glukoosi imeytyy verenkiertoon. Viljaa sisältävä rehuannos nostaa muutamassa tunnissa hevosen veren glukoosipitoisuutta (veren sokeria). Veren sokeripitoisuutta säätelee hormoni nimeltä insuliini. Insuliinin eritys lisääntyy rehuannoksen syömisen jälkeen ja hormoni edistää glukoosin varastoitumista glykogeeninä maksaan ja lihaksistoon. Glykogeeni on hevoselle tärkeä energianlähde ja sitä mobilisoidaan tarvittaessa nopeasti esimerkiksi raskaan valmennuksen ja kilpailemisen aikana.
Hevoset ovat herkkiä veren sokeripitoisuuden vaihtelulle. Joillain hevosilla, erityisesti poneilla, sattaa olla ongelmia veren sokeripitoisuuden säätelyssä (insuliiniresistenssin muodossa). Osa hevosista saattaa myös jännittyä veren sokeripitoisuuden noustessa nopeasti (kuumeneminen). Tämän vuoksi on tärkeää ottaa huomioon hevosen yksittäisillä ruokintakerroilla saama tärkkelyksen määrä.
Ominaisuuksiensa vuoksi tärkkelys on hevosen ruokinnassa sekä tärkeä energianlähde että ruuansulatuskanavassa mahdollinen haitallisten reaktoiden aiheuttaja. Kuten on jo aiemmin mainittu, emme halua liian paljon sulamatonta tärkkelystä umpisuoleen. Samanaikaisesti tärkkelyksen ei saisi olla liian nopeasti sulavaa, sillä tämä johtaa veren sokeripitoisuuden liialliseen nousuun. Tämän vuoksi on tärkeää olla tiedossa miten runsaasti tärkkelystä sisältävä ruokintaa vaikuttaa hevoseesi ja miten saavutetaan sellainen tärkkelyksen sulavuus, joka tasapainottaa näitä kahta edellä mainittua asiaa. PC-Horsen avulla voit varmistaa, että yksittäisten rehuannosten tärkkelyspitoisuus on suositusten rajoissa.
Tavallisille terveille hevosille suosittelemme, ettei yksittäinen rehuannos sisältäisi yli 1,5 grammaa tärkkelystä / kg elopainoa. Tämä tarkoittaa, että 500 kg painavan hevosen ei tulisi saada tärkkelystä yli 750 g ruokintakertaa kohden. Koska viljat ja viljaseokset sisältävät tärkkelystä 400-500 g/kg, ei sinun tulisi antaa kerrallaan yli 1,5 kg viljaa tai viljaseosta. Jos hevosellasi on korkea energiantarve ja se saa runsaasti viljaa ja väkirehua, suosittelemme lisämään päivittäisiä ruokintakertoja tai vaihtamaan rehujen jakautumista rehuannosten kesken, jos yksittäisen ruokintakerran tärkkelysmäärä nousee liian suureksi.
PC-Horsessa voit jakaa hevosen päivittäisen rehumäärän erillisiin ruokintakertoihin. Tämän jälkeen saat varoituksen, jos yhdessä tai useammassa rehuannoksessa nousee yli asetettujen rajojen. Hevosille, joilla on ongelmia verensokeripitoisuuden säätelyn kanssa tai saavat helposti lannehalvausoireita, on suositeltavaa antaa vähemmän tärkkelystä kuin 1,5 g/kg elopainoa. Vaihtoehtoisesti voit vähentää viljan tai väkirehuseoksen määrää ja lisätä ruokintaan kasviöljyä (katso myöhemmin) ilman ruokinnan energiamäärän liiallista laskua.